Kahvikulttuurit ympäri Eurooppaa ja maailmaa eroavat vivahteilla, jotka tekevät niistä hyvinkin erilaisia kahvikokemuksia. Kulttuurit ovat nykypäivänä entistä lähempänä toisiaan. Koronapandemian aikana virtuaalikahvittelut astuivat osaksi monen arkea myös samalla alueella asuvien läheisten kanssa. Tässä lyhyt matkaopas eri alueiden kahvikulttuureihin.

Suomessa kahvi lämmittää joka tilanteen

Kun on kyse päivittäisen kahvikupillisen nauttimisesta, kukaan ei tee sitä aivan kuten suomalaiset. Suomessa päivittäinen kupillinen ei jää yhteen tai kahteen. Suomalaiset ovat Euroopan innokkaimpia kahvinjuojia. Keskimääräinen kahvin vuosikulutus Suomessa on noin 12 kiloa henkeä kohden.

Kahvi on suomalaisille niin polttoaine pitkään työpäivään kuin nautinto vapaapäivänä ystävien kanssa klassikkokahvilassa korvapuustin kanssa. Jos kuitenkin suodatinkahvi ja korvapuusti alkavat väsyttämään kofeiinin ylikin, on onneksi mahdollisuus hypätä toiseen kulttuuriin jopa toiselle mantereelle mukavasti kahvikuppi kädessä poistumatta kotoa avaamalla Netflixin ja tarvittaessa VPN yhteyden.

Suomessa kahviloita on monenlaisia, pienistä lähiökahviloista aina suuriin moderneihin kahviloihin, joissa on laaja ruokalista. Useimmat kahviloissa on tarjolla perinteisiä suomalaisia suosikkeja, kuten korvapuusti, makea kanelipulla, ja pulla, kardemummalla maustettu pulla. Vaikka erikoiskahvit ovat suosittuja, jokainen suomalainen kahvila tarjoaa kuitenkin perinteistä vastakeitettyä suodatinkahvia. Rentouttavien kahvihetkien lisäksi suomalainen tarvitsee kahvikupillisen myös lounaan perään sekä toimistolle saapuessaan. Suomalaiset lounasravintolat takaavat tyytyväisen asiakaskunnan laadukkaalla kaupanpäälle tarjottavalla lounaskahvilla.

Keski-Euroopan kahvitauko on tauko

Siinä missä suomalainen kahvihetki voi olla kahvin pikainen kulautus kurkusta alas ennen seuraavaa tapaamista tai lounaskahvin juominen hississä, Keski-Euroopassa kahvitauko on sananmukaisesti tauko. Se on syy viipyillä, keskustella ja tarkkailla ympäristöä. Kahvittelun painopiste on seurassa ja yhteisöllisyydessä. Kahvi on keskieurooppalaiselle syy poistua kotoa ja lähteä löytöretkille, eikä niinkään lämmike kotona nautittavaksi niin kuin pohjoismaissa.

Ranskalaiset ovat hyvä (joskin yleistetty) esimerkki kansasta, joka ottaa kahvin juomisen tosissaan. Kahvia tarjotaan mitä erilaisemmilla tavoilla alkaen “un café” juomasta (normaali kahvijuoma) monimutkaisiin sekoituksiin, jotka sisältävät laktoosia, sokeria, ja useita muita lisukkeita. Ranskalaisissa kahviloissa ei yleensä tarjoilla varsinaista ruokaa, mutta yleensä on saatavana runsaasti makeita herkkuja ja juomia, joita voit nauttia samalla istuessa paikallisen sisustuksen äärellä. Siinä missä suomalaiset kannattavat perinteisesti vaaleapaahtoista Juhla Mokkaansa, Ranskalaisille kahvin on oltavat tummapaahtoista.

Etelä-Euroopan kahvihelmi

Italia on kenties tunnetuimpia maita laadukkaan ja maukkaan kahvin tuottajana. Italiassa kahvia on juotu vuosisatoja, ja se on ollut tärkeä osa italian kulttuuria. Kahvinjuonnin perinne Italiassa alkoi Roomasta, ja se levisi nopeasti muualla maahan, jossa paikalliset alkavat tehdä omia tyylikkäitä paikallisia versioitaan. Nykyään Italian kahvikulttuuri tunnetaan ympäri maailmaa; suosittujen italialaisten rypäleiden, cappuccinojen ja lattéjen ansiosta. Tyylikkäät kahvilat ovat olennainen osa paikallista elämäntyyliä. Italialaisesta kotitaloudesta ei löydä suomalaisille tutunturvallista suodatinkahvinkeitintä. Sen sijaan kovassa käytössä ovat mutteripannut, jolla saa keitettyä vahvaa kahvia aamiaispöytään. Suodatinkahvista monet kahvilanpitäjät eivät ole kuulleetkaan.

Kahvitilaus Italiassa saattaa nopeasti paljastaa oletko paikallinen vai turisti. Paikallisilla on tapana juoda maitokahveja kuten cappuccinoa ainoastaan aamupäivällä. Lounaalla ja sen jälkeen tapana on juoda ainoastaan vahvaa espressoa. Jos siis kaipaan maitokahvia puolenpäivän jälkeen, paljastut turistiksi, oli italiankielentaitosi miten vakuuttava tahansa.